Slutstation

Uhhuh, vihdoin Icelandic Airwaves on ohi. Näin liputtoman näkökulmasta musiikkifestari oli mukava, koska Airwavesiin kuului olennaisena osana paljon off venue tapahtumia, jotka olivat ilmaisia. Olin aika yllättynyt siitä, kuinka paljon tämä tapahtuma toi ihmisiä pienen maan pieneen pääkaupunkiin. Törmäsin muutamaan amerikkalaiseen, jotka eivät olleet edes aikaisemmin poistuneet Yhdysvalloista, mutta jotka olivat päättäneet repäistä ja tulla Islantiin musafestareille. Ohjelmaa oli eniten keskiviikosta sunnuntaihin ja joka ilta tulikin käytyä keikalla tai kahdella. Iltaisin pieni ahtaanpaikan kammo alkoi vain puskemaan päälle, sillä kuten ihmisiä oli hyvin paljon joka paikassa, ja kaikki yrittivät tietenkin pusertautua mahdollisimman lähelle lavaa. FM Belfastin keikalla Kex Hostelsissa emme päässeet edes sellaiseen paikkaan, että musiikki olisi kuulunut hyvin, joten lähdin kesken keikan pois, koska en väsyneenä nähnyt mitään syytä seisoa huonossa kohdassa jääden täysin ulkopuoliseksi lavan tapahtumista. Kun menin ulos, ihmiset jonottivat tälle ilmaiskeikalle. Koetan siis viestiä, että ihmisiä oli ihan järkyttävä määrä iltaisin. Etenkin Kex Hostelilla, joka on ilmeisesti vakiinnuttanut itsensä hyväksi musapaikaksi. Valitettavasti jonot eivät kuitenkaan loppuneet ilmaiskeikkoihin, vaan virallisiin tapahtumiinkin ihmisiä riitti jonoksi saakka, eivätkä kaikki päässeet katsomaan kaikkia haluamiaan bändejä. Tämä on minusta aika tökerö virhelaskelma festarien järjestäjiltä, jos itse maksan festarilipusta, oletan, että väenpaljous ei minua estä pääsemästä himoitsemilleni keikoille. En tiedä onko tämä vanha ongelma, mutta toivottavasti se korjataan ensi vuoteen mennessä. En itse henkilökohtaisesti näe syytä maksaa lipusta, jonka kanssa minun pitää jonottaa joka paikkaan, jos voin nähdä suurimman osan esiintyjistä jonottamalla ilmaisiin tapahtumiin.

Lauantaina kaksi viikkoa sitten syntynyt unelmani toteutui, ja pääsin näkemään näkemään Börnin livenä. Hekin esiintyivät Kex Hostellilla, mutta luojan lykystä kello 2 päivällä. Lähdimme Rapun kanssa kotoa hieman ennen yhtä, ja paikka loisti tyhjyyttään kun saavuimme sinne, joten pääsimme istumaan pöydän ääreen ihan lavan ääreen. H-hetken lähestyessä ihmisiä alkoi lipua paikalle ihan mukavasti, mutta ei läheskään niin paljoa, mitä iltaisin oli ollut. Börn oli ihan mahtava, suosittelen tutustumaan, harmi kun heiltä on vain yksi kappale youtubessa, mutta jos innostuu, heidän musiikkiaan voi ostaa onlinena bandcampista!

Börn = Lapset

Airwaves alkakoon

Kävimme Rapun kanssa ekalla Icelandic Airwavesin off venue-keikalla, joka oli Loft Hostelissa. Halusin sinne Prins Póló-bändiä katsomaan ja Rapu tarjoutui seurakseni. Musiikki oli hyvää ja bändi veti livenä paljon kivemmin, miltä youtubessa oleva materiaali kuulostaa. Pääsin kuitenkin turhan läheisiin kosketuksiin paikallisten kanssa ja pari tekemääni huomiota saivat vahvistusta:

- Islantilaiset on pitkiä. Uskon, että keskivertopituus on korkeampi kuin Suomessa, sillä en nähnyt mitään. Yritin ottaa kännykällä kuvan nostamalla kädet mahdollisimman ylös, mutta eipä se näköjään paljoa minua enempää nähnyt.

- Islantilaiset on röyhkeitä keikoilla. Oon joskus aikasemmin kuvitellu, että mulla ei ole keikalla tilaa olla, mutta islantilaiset ahtautuu niin tiukkaan, että käsiä ei uskalla nostaa, koska niitä ei saa välttämättä laskettua alas. Puolet keikasta jonku käsi oli takamustani vasten, mutta oletan, että se oli lähinnä pusertuneesta tunnelmasta johtuen. Sain tällä keikalla kahdesti kuonooni edessä seisovien nutturoista. Jos koetat jättää eteesi hieman henkilökohtaista hengitystilaa,

- islantilaiset on vielä röyhkeämpiä, ja tunkeutuu kaikkiin tulitikkuaskia pidempiin väleihin. En ole mikään erityisen intohimoinen keikoilla ramppaaja, joten nämä saattavat olla ihan normaaleja asioita muuallakin, mutta kiinnitinpä huomiota. Ja tää tunkeutuminen oli ihan sairaan ärsyttävää, ihmiset oikeasti vaan tunki ittensä toisten ohi mahdollisimman eteen.

Kun kyseinen keikka loppui, eksyimme kirjakauppa Eymundssoniin toiselle off venue-keikalle. Huomasimme sen ohi kävellessämme, että sieltä kuului hyvää musiikkia ja kipitimme kirjakaupan yläkertaan. Siellä oli soittamassa Milkhouse, joiden setti oli uskomattoman hyvä, harmi ku niiltä ei ole youtubessa kuin pari kappaletta. Jossain välissä bändin jäsenet vaihtoivat soittimia, eikä laatu kärsinyt yhtään! Eikä ihmisiä ollut edelliseen keikkaan verrattuna nimeksikään, joten pystyin itse olemaan röyhkeä pitkä tyyppi, joka tunkeutuuu ihan eteen.

Milkhousen keikka huipentui upealla melodikasoololla varustettuun kappaleeseen.